Voiko aikuisena oppia soittamaan viulua?

Viulua pidetään vaikeana instrumenttina. Sitkeästi elää käsitys siitä, että soittaminen tulisi aloittaa lapsena, jotta soittamaan oppiminen olisi mahdollista. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Toki viulu on vaativa soitin, mutta niin on moni muukin. Soittimen valintaa ei siis välttämättä kannata tehdä sen perusteella mikä on omasta mielestä helpoin oppia. Uskon, että moni mieltää viulun vaativaksi muun muassa siksi, että se on luonnonsoitin, jossa sävelet eivät löydy yhtä helposti kuin pianon koskettimia painamalla. Kuitenkin viulussa, kuten kaikissa soittimissa, on logiikka jolla soittimesta saa haluamansa sävelen kuuluville. Soittoharrastuksen aloittaminen ei edellytä aiempaa osaamista, ennestään hyvää nuottikorvaa tai tuntitolkulla vapaa-aikaa soiton harjoittelulle. Kärsivällisyydellä ja hyvällä motivaatiolla pääsee pitkälle.

Aikuisena aloittamisen hyötyjä ovat itsestä lähtöisin oleva motivaatio, ymmärrys harjoittelun tärkeyteen ja pitkälle kehittynyt motoriikka, sekä sitä kautta oman kehon hallinta. Aikuisilla oppijoilla on myös ymmärrys siitä, että soiton harrastaminen ei anna aina välitöntä palkintoa, vaan usein edistymisen eteen on tehtävä työtä, eli harjoiteltava. Harjoittelussa tärkeintä ei kuitenkaan ole käytetty aika vaan säännöllisyys ja harjoittelun intensiteetti. Jo vartin harjoittelu tuottaa tulosta oikein tehtynä.

Kärsivällisyydellä ja hyvällä motivaatiolla pääsee pitkälle.

Olen opettanut useita aikuisia vasta-alkajia. He kokevat soittoharrastuksen tuovan mielekkyyttä elämään monin eri tavoin. Osa oppilaistani on mieltänyt soittamisen olevan paras tapa irtaantua arjen kiireiden ja vaatimusten keskeltä, onhan soittaminen hyvin erilaista tekemistä kuin mikään muu. Eräällä oppilaallani on tapana aloittaa päivä soittamalla, jonka jälkeen hän vasta aloittaa varsinaiset työnsä. Hän kokee olevansa parempi työssään soittoharrastuksen myötä. Soiton harrastaminen ja musiikin kuuntelu ovat tieteellisesti todettu aktivoivan ja kehittävän aivoja. On siis hyvin mahdollista, että aivot toimivat liukkaammin säännöllisen harjoittelun myötä myös muilla osa-alueilla. Eikä tietenkään pidä unohtaa sitä iloa ja ja hyvää fiilistä mitä musiikin soittaminen ja oma tulkinta parhaimmillaan antaa. Soiton harrastaminen vaatii paljon, mutta antaa takaisin monin verroin.

Leif Segerstamin sanoin: “Musiikki ei ole se mikä soi. Musiikki on sitä miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi silloin kun se soi.”